Vuoden 2019 pilalle menneet ja sensuroidut!

Tänä vuonna oon tehnyt selvästi enemmän muita, kuin omia projekteja. Tilauksia, duunikuvioiden vaihdoksia, koiranpennun hankkimisia ja sellaisia, vähän aiemmista vuosista poikkeavampia asioita. Oikeastaan, jos tämä olisi "lifestyle" -blogi, voisin kertoa esimerkiksi vatsan toimintaa parantavan kapselin  äkillisestä toimimisesta julkisilla matkustaessa, tai koiranpentumme sängyn tuhoamisesta. 

Mutta kyllä tänäkin vuonna on kässähommissa mokailtu. Tässä ne, olkaa hyvät. 

Tammikuussa aloittelin kässähommia neulomalla upean palmikkokuvioisen käsityötarvike -pussukan itselleni. Oli tarve saada puikot omaan pussiin. Ompelin käsin kehykset ja kaikki. Vuorinkin. 

Harmi, etten ollut laskenut pituutta tarkalleen, sillä eihän ne puikot siihen pussukkaan mahtuneet. Upea idea, surkea toteutus. Tälläsestä onnistumisesta on ihan hirveen kiva aloittaa vuosi 2019!

Keväällä virkkailin biksuja. Tähän tuli alaosakin, joka sitten pilasi koko jutun. En pystynyt ottamaan siitä edes kuvaa, kertonee tasokkuudesta. 

Blogini seuraajat näkivätkin, kun istutin mangon siemenen multaan ja tein mangolle suojaruukun: DIY-kukkaruukku. Mango kasvoi upeasti aina syksyyn asti. Sitten sille kävi vähän ikävästi. Rip mango.

Iltapäiväkerhossa innostuin tekemään lapsille Vappuhattuja. En tiedä, mikseivät arvostaneet. Aika ikävä tunnelma. Otin kuvan kuitenkin itselleni talteen. 

Löysin myös pari piirustusta, joita ollaan tehty yhdessä lasten kanssa. Toisessa kuvassa luulen, että olen matkalla mielessäni Hankoon. Ja toisessa, ei aavistustakaan, mikä on tuon pillerin tarkoitus. En varmasti piirtänyt sitä. Joka tapauksessa, ei mitään Äitienpäivä/Isänpäivä -matskua kumpikaan.

Tänäkin vuonna kamerasta näköjään löytyy kuvia mysteeriprojekteista, joista en pysty kertomaan sen tarkemmin. Varmasti näistä oli tulossa jotain upeaa? Kukaan ei tiedä. 

Born (vai Porn?) To knit -projektin kuvasarjaa selatessa en ollut ihan varma, olinko päässyt mielestäni tarpeeksi lähelle kameraa. 

Yritystä kyllä oli. Alkuperäinen juttu löytyy tästä: Born-to-knit-neulepaita

Halla -neuletta (Halla neulepusero) kuvatessa innostukseni kuvissa oli lävitse tunkevaa. Muistin, että kinastelin kuvaajan kanssa, jonka ajatus kuvien laadusta ja kuvakulmista oli hukassa. Tai sitten johtui siitä, että kuvaaja oli vasta seitsemän vuotias. 

Vuoden isointa kriisiä saivat seurata Instagram -seuraajani. Tyttöjen viini-illasta oli unohdettu jäät. Tämän katastrofin myötä ystäväni näppäränä laittoi jäät pakastumaan muovihanskaan. Koko jääasia illan aikana kuitenkin unohtui. Hanskasta ei sen jälkeen ole keskusteltu, että voi olla hyvinkin, että hän on yhä siellä pakastimessa. 

Vuoden teeman voisin tiivistää omalta osaltani pipoihin. Ihan helvetisti pipoja. 
Tein niitä tilaustöiden lisäksi lapsilleni, itselleni, äitille, isälle, työkavereille ja kokeilin ensin olla itse mallina.

Upeaa. Ymmärrän hyvin, jos haluat pyytää minut pipomalliksesi. 

Tässä olen näköjään pitänyt pipoa jo syyskuun puolessa välissä, auringon paistaessa ja ruohon vielä vihertäessä. 

Lisää pipoja. 

Ja vielä muutama.

Ensi vuonna ehkä vähemmän pipoja, enemmän jotain... muuta? Mitä? PAITSI, että hoidan heti tammikuulle vielä yhden pipotilauksen, joka onkin erikoisjuttu (eikä toivottavasti päädy vuoden päästä julkaistavaan "Pilalle menneet" -postaukseen).

Upeaa tulevaa vuotta 2020 just sulle,ei anneta pipon kiristää sitä! 🎆🎉🥂🍾

P. S. Tsekkaa myös edellisten vuosien "Pilalle menneet" , niin näet, missä kohtaa on tapahtunut edistystä 🤷🏻‍♀️

2017 
https://elengiina.blogspot.com/2017/12/vuoden-2017-pilalle-menneet-valokuvat.html

2018

https://elengiina.blogspot.com/2018/12/vuoden-2018-pilalle-menneet-ja.html

Halla -neulepusero

Ihastuin Novitan Halla -neulepuseroon kun lehti tipahti loppukesästä (vai milloin? ) postin mukana kotiin. Hankin työmatkalta kotiin tullessani 3 kerää (yht 150g) harmaata ihanan pehmeää ja untuvaisen kevyttä Halla -lankaa. On ollut tosi vähän aikaa millekään omille prokkiksille, joten aina kun on ollut hetkikin aikaa itseni kanssa, olen neulonut Hallan silmukoita rauhassa, yksi kerrallaan, fiilistellen tuota lankaa ja sen tunnelmaa.

Rakastan neuleita ja olenkin aika lailla täysin neuleihminen. Viime aikoina olen pitänyt erityisen paljon kotoisista, väljistä neuleista, joten siksikin juuri tämä ohje pisti silmiini. Mikä ihaninta syksyssä onkaan, niin se, että ulkona on vähän kylmä ja märkää ja sisällä voi kääriytyä isoon, lämpimään neuleeseen teekuppi sylissä,kynttilät ympärillä. Parasta. Ja niin hyggeä.

Olen yleensä kokoa XS/S, mutta tämän neuloin M -kokona, sillä puikkoni olivat nro 7, nro 9 suosituksen sijaan. Paita oli loppujen lopuksi nopea neulottava. Pidän mallista ihan hulluna. Luultavasti on tehtävä pari lisää, eri väreissä? Mitä sulla on puikoilla juuri nyt? Oletko jo varautunut tulevaan syksyyn ja talveen lämpimillä suunnitelmilla?

Born to knit - neulepaita

Alkuvuodesta Novitan tipahtaessa postiluukusta oli sopiva rako tehdä lehdestä joku kiva neule. Olin saanut joululahjaksi  _valtavasti_ lankoja, siis niinkuin oikeesti ihan järjettömän määrän. Eivät oikein mahtuneet kaappiin. Oli siis varaa valita mitä tekis ja millä langalla.

Bongasinkin kivan ohjeen lehdestä ja tein pitkästä aikaa jonkun muun suunnitteleman ohjeen mukaan.

Valmista tuli ja neule oli tekstin silmukointia vaille valmis. 

En tietenkään voinut vastustaa kiusausta jättää yhtä kirjainta vajaaksi. 

Hihittelin omalle vitsilleni samalla kun avokki tokas "Eihän toi tarkota mitään?  Mietin sitä hassua mainosta, jossa pariskunta tiirailee kiikareilla vastarannan vähäpukeista mimmiä, jonka tatuoinnissa lukee  "Porn in the USA" joka on mielestäni nerokas. Olisko ollut silmälasi mainos? En muista. [Edit: Sain linkin alkuperäiseen mainokseen, löytyy tästä: Nissen - tatuointi ]

Silmukoin lopulta kirjaimen loppuun ja nyt me ollaan valmiita syksyn tuloon. 

Paluu arkeen koittaa keskiviikkona ja siirryn ihan uusille urille opiskelun lomassa. Jännittää ja perhoset vatsassa kertovat, että se on jotain ihanaa. Kivaa syksyn alkua just sulle! Joko sulla on syksyn neuleet puikoilla?

Lankakulho

Kesäillan välityönä päätin nopeasti neuloa kotiin tiskirätin, ihan niinkuin tarpeeseen. Löysin pienen kerän lankaa, joka oli väriltään ja matskultaan täydellinen tähän. Neulon nykyään aina kerän sisältä siitä syystä, että kerä pysyy kivasti vierellä ja paikoillaan. Vaan tämäpä ei pysynyt, vaan kieri monta kertaa sohvalta lattialle. Kun oltiin kerän kanssa otettu tarpeeksi monta matsia siitä kumpi päättää neulomispaikan, päätin voittavani tän erän ja otin esiin Lankakulhoni

Lanka rei'istä pyöräyttämällä läpi, kansi kiinni ja niin pääsimme kerän kanssa sopuun ja saimme neulottua meille tiskirätin loppuun.

Kulhoa ihastellessa mietin, että pieni keskeneräinen työ onkin aika helppo ottaa mukaan ja on kivan näköinen vaikka sohvallakin. Käsityöystävälle voisi olla myös aika kiva lahja viemisiksi.

Ainiin ja se tiskirätti, se on tässä. Ihan perus, helmineuleena neulottu.

Tuotteesta infoa:

"Mainio lahjaidea neulojalle tai virkkaajalle!

Tämä kaunis lankakulho helpottaa huomattavasti neulonta- ja virkkaustöitä: lankakerä pysyy siististi paikoillaan, eikä pyöri lattialla tai mene sotkuun. Kannellisessa kulhossa keskeneräinen käsityö on helppo ottaa matkalle mukaan eivätkä esimerkiksi kissaystävämme pääse leikkimään kulhossa pyörivällä langalla. Lankakulho on suunniteltu ja valmistettu Suomessa 3D- tulostamalla biopohjaisesta ja biohajoavasta PLA- muovista.

    28 värivaihtoehtoa
    Allergia- ja luontoystävällinen PLA -materiaalia
    Valmistettu 3D-tulostustekniikalla (hukkamateriaalia ei synny)
    Valmistettu Suomessa tuulisähköä käyttäen

Materiaali: Luontoystävällinen PLA -muovi
Koko: leveys 16cm, korkeus 16cm"

Omasi hankit tästä: Kuultokuva.fi

Näin helposti korjaat itse VETOKETJUN

Akuutti kriisi: Reppu hajosi ja tarttisin sitä ihan just.

Tässä sullekin todella helppo tapa korjata tilanne. Oikeesti, kuka tahansa osaa tän.

1. Etsi mikä tahansa vetoketju tilalle. Mä käytin tässä kierrätyshupparista otettua vetskaria.
2. Laita uusi vetskari vanhan vetskarin alle ja kiinnitä nuppineuloilla.
3. Ompele kiinni.

Kriisi selätetty!
Toivottavasti tästä on sullekin joskus apua ❣️

Voita omaksi ITSE SUUNNITTELEMASI korvakorut!

Tässäpä ihana juttu kiireisille DIY -tekijöille, lahjahankintoja miettivälle, itseään hemmottelevalle tai ihan kelle tahansa!  Jälleen kerran uusi ihana löytö, johon törmäsin sattumalta.

Olen joskus harkinnut, että tekisin korvakorut itselleni tai vaikka lahjaksi muille. Oon oikeesti tainnut elämässäni tehdä tasan yhdet korvakorut, nekin emalointikurssilla, kun korvispohjia oli siellä myynnissä ja emalitäytteet niihin tuli kurssin mukana. Korujen teko omalla kohdalla on tyssännyt yksinkertaisesti ideoiden puutteeseen ja osien hankintaan.

Vaan nytpä on mahdollista suunnitella ja klikkauksella tilata minkälaiset korvakorut tahansa. 

Homma toimii niin, että klikkaat itsesi sivustolle Kuultokuva.fi, kohtaan "Korvakorut omasta mallista". Sivustolla on paljon upeita valmiita malleja, mutta voit myös ladata ihan oman mallikuvankin. Valitse väri ja koko ja homma on siinä. 

Itse latasin oman kuvan höyhenestä, väriksi valitsin harmaan ja pienimmän koon. Lopputulos on ihan mieletön.  Tuotteiden juju piilee 3D -tulostustekniikassa, tuulisähköä käyttäen ilman hukkamateriaaleja sekä allergia- ja luontoystävällisessä PLA -materiaalissa.   Sivustolta löytyy paljon muutakin ällistyttävän hienoa.  "Kuultokuvatuotteita voit tilata esimerkiksi omista valokuvistasi tai vaikkapa lastesi piirustuksista teetettyinä. Toiminnan takana on tekniikkaa rakastava käsityöläinen, Kai Kortelainen. Käsillä tekeminen on Kailla sukuperintöä, esimerkiksi hänen isoisänsä oli käsistään taitava muurari. Ensimmäiseltä koulutukseltaan Kai onkin metalliartesaani. Vaikka metalli vaihtui tietokoneisiin hänen opiskeltua myöhemmin tietotekniikkainsinööriksi, palo käsillä tekemiseen on koko ajan pysynyt vahvana.  Kain luontainen kiinnostus suunnitteluun ja uuden luomiseen synnytti ajatuksen 3D-tulostustuotteita valmistavan yrityksen perustamisesta. Idean itämistä myös vauhditti Kain harrastama Nordic Garrison hyväntekeväisyystoiminta: hän alkoi kokeilla, miten elokuvarekvisiittaa voisi valmistaa itse. Tämän kautta Kai huomasikin, miten 3D-tuotteiden suunnittelulla ja valmistamisella hän voi yhdistää molemmat kiinnostuksen kohteensa, käsillä tekemisen ja uusimman teknologian.  Ekologiset tekijät ovat toiminnassa tärkeitä, Kuultokuvan tuotteet ovat ympäristöystävällisiä ja ne tuotetaan tuulisähköllä. Kai suunnittelee tuotteita mutta haluaa myös antaa mahdollisuuden jokaiselle toteuttaa ideoitaan itsesuunniteltujen tuotteiden, esimerkiksi korvakorujen, muodossa. Kuultokuvan toimintaideologiaa voikin kuvata ekologisuutta ja osallistavuutta painottavaksi. "

Päätettiin Kuultokuvan kanssa laittaa arvonta pystyyn ja nyt sulla on mahdollisuus voittaa itse suunnittelemasi korvakorut missä värissä ja missä koossa tahansa. Mun mielestä aika upee palkinto! Klikkaa itsesi kisaan Facebookissa & Instagramissa TÄSTÄ : www.instagram.com/elengiina
www.facebook.com/elengiina

⬆️ Jos osallistut molemmissa, tuplamahikset voittoon!

DIY - Kukkaruukku

Huhheijaa!


Mulla on ollut ostoslistalla about alkuvuodesta asti pari suojaruukkua. Betonisia. Olen lykännyt hankintojani, koska joka kerta niiden edessä muistan, että mulla on säkillinen askartelubetonia kaapissa, joista ruukkuni mieluummin tekisin. Kotona taas seison sen edessä, että mistä tekisin muotit. Minimalistin (konmarittajan) kääntöpuolia.

Yhtäkkiä askartelukaapista löytyi vuosia vanha, rutussa olevaa  katekangasta, joka ryppyisyydellään ja värillään hurmasi. Fiilis on vähän niin kuin betonia, tai betonipastaa.

Muistin vanhan https://www.elengiina.vuodatus.net/lue/2014/04/paper-bag  - postaukseni ja kelasin, että sama idea sopii tähän matskuun mainiosti. Niinpä illan pika-DIY:nä otin esiin ompelukoneen, nuppineulat ja sakset ja lähdin leikkauksen kautta surauttamaan suojaruukkuja.  

 Mittasin about tarvitun leveyden ja korkeuden, sekä pohjan leveyden, enkä todellakaan lähtenyt silittämään ryppyjä veks.

 Nuppineuloilla pohja kiinni ja siksakilla koko homma kasaan.

Ylimääräiset reunat saksilla pois.

 Kääntö ja reunojen rullaus.

VALMIS.

Rakkaudella perheen yhteisprojektina kasvatettu MANGO sai arvoisensa suojaruukun. (Moni ystäväni tietääkin, mitä mango merkitsee erityisesti mun miehelle, mutta siis vuosientakaiseen tarinaan liittyy miehen kasvattama mangontaimen, tuholaiset ja minun päätökseni kasvin saunaan laittamisesta tuholaisten torjunnaksi. Bad end jne. Tässä siis Mango 2.0)

Koska koko hommaan meni yhteensä noin viisi minuuttia, tein heti perään toisen. Mummini menehtyi vuosi sitten. Hänen perintö-Posliinikukkansa sai myös oman suojaruukkunsa.

Ja uusin tulokkaamme, itse siemenistä kasvatettu Annoona, sai kaikista pienimmän ruukun. Nyt on hyvä. 

 

Perhepotretti

Kivasti sain tuhottua tuon kaapissa piilotelleen ja omalla tavallaan tilaa vieneen kankaan SEKÄ säästettyä kolmen ruukun verran käteistä. Askartelubetoninkin voin käyttää nyt muuhun. Asiallista.
Huippukivaa kevään fiilistelyä teille 🌸

P. S. Opintovapaalla aika muuten kulkee jotenkin normaalia nopeampaa, vaikka oon hidastanut tahtiani arjessa paljon. Kässäjuttuja olen ehtinyt tekemään, mutta blogiin asti päätyviä vähemmän. Tilaustyöt ja näyttötutkintosuunnitelmat ovat vallanneet osansa. Ja työharjoittelupäivät, joista muuten olen nauttinut ihan maksimaalisesti.