lauantai 14. syyskuuta 2019

Halla -neulepusero





Ihastuin Novitan Halla -neulepuseroon kun lehti tipahti loppukesästä (vai milloin? ) postin mukana kotiin. Hankin työmatkalta kotiin tullessani 3 kerää (yht 150g) harmaata ihanan pehmeää ja untuvaisen kevyttä Halla -lankaa. On ollut tosi vähän aikaa millekään omille prokkiksille, joten aina kun on ollut hetkikin aikaa itseni kanssa, olen neulonut Hallan silmukoita rauhassa, yksi kerrallaan, fiilistellen tuota lankaa ja sen tunnelmaa.




Rakastan neuleita ja olenkin aika lailla täysin neuleihminen. Viime aikoina olen pitänyt erityisen paljon kotoisista, väljistä neuleista, joten siksikin juuri tämä ohje pisti silmiini. Mikä ihaninta syksyssä onkaan, niin se, että ulkona on vähän kylmä ja märkää ja sisällä voi kääriytyä isoon, lämpimään neuleeseen teekuppi sylissä,kynttilät ympärillä. Parasta. Ja niin hyggeä.



Olen yleensä kokoa XS/S, mutta tämän neuloin M -kokona, sillä puikkoni olivat nro 7, nro 9 suosituksen sijaan. Paita oli loppujen lopuksi nopea neulottava. Pidän mallista ihan hulluna. Luultavasti on tehtävä pari lisää, eri väreissä? Mitä sulla on puikoilla juuri nyt? Oletko jo varautunut tulevaan syksyyn ja talveen lämpimillä suunnitelmilla?





maanantai 5. elokuuta 2019

Born to knit - neulepaita





Alkuvuodesta Novitan tipahtaessa postiluukusta oli sopiva rako tehdä lehdestä joku kiva neule. Olin saanut joululahjaksi  _valtavasti_ lankoja, siis niinkuin oikeesti ihan järjettömän määrän. Eivät oikein mahtuneet kaappiin. Oli siis varaa valita mitä tekis ja millä langalla.


Bongasinkin kivan ohjeen lehdestä ja tein pitkästä aikaa jonkun muun suunnitteleman ohjeen mukaan.



Valmista tuli ja neule oli tekstin silmukointia vaille valmis. 
En tietenkään voinut vastustaa kiusausta jättää yhtä kirjainta vajaaksi. 



Hihittelin omalle vitsilleni samalla kun avokki tokas "Eihän toi tarkota mitään?  Mietin sitä hassua mainosta, jossa pariskunta tiirailee kiikareilla vastarannan vähäpukeista mimmiä, jonka tatuoinnissa lukee  "Porn in the USA" joka on mielestäni nerokas. Olisko ollut silmälasi mainos? En muista. [Edit: Sain linkin alkuperäiseen mainokseen, löytyy tästä: Nissen - tatuointi ]

Silmukoin lopulta kirjaimen loppuun ja nyt me ollaan valmiita syksyn tuloon. 



Paluu arkeen koittaa keskiviikkona ja siirryn ihan uusille urille opiskelun lomassa. Jännittää ja perhoset vatsassa kertovat, että se on jotain ihanaa. Kivaa syksyn alkua just sulle! Joko sulla on syksyn neuleet puikoilla?



torstai 18. heinäkuuta 2019

Lankakulho



Kesäillan välityönä päätin nopeasti neuloa kotiin tiskirätin, ihan niinkuin tarpeeseen. Löysin pienen kerän lankaa, joka oli väriltään ja matskultaan täydellinen tähän. Neulon nykyään aina kerän sisältä siitä syystä, että kerä pysyy kivasti vierellä ja paikoillaan. Vaan tämäpä ei pysynyt, vaan kieri monta kertaa sohvalta lattialle. Kun oltiin kerän kanssa otettu tarpeeksi monta matsia siitä kumpi päättää neulomispaikan, päätin voittavani tän erän ja otin esiin Lankakulhoni


Lanka rei'istä pyöräyttämällä läpi, kansi kiinni ja niin pääsimme kerän kanssa sopuun ja saimme neulottua meille tiskirätin loppuun.


Kulhoa ihastellessa mietin, että pieni keskeneräinen työ onkin aika helppo ottaa mukaan ja on kivan näköinen vaikka sohvallakin. Käsityöystävälle voisi olla myös aika kiva lahja viemisiksi.


Ainiin ja se tiskirätti, se on tässä. Ihan perus, helmineuleena neulottu.




Tuotteesta infoa:



"Mainio lahjaidea neulojalle tai virkkaajalle!

Tämä kaunis lankakulho helpottaa huomattavasti neulonta- ja virkkaustöitä: lankakerä pysyy siististi paikoillaan, eikä pyöri lattialla tai mene sotkuun. Kannellisessa kulhossa keskeneräinen käsityö on helppo ottaa matkalle mukaan eivätkä esimerkiksi kissaystävämme pääse leikkimään kulhossa pyörivällä langalla. Lankakulho on suunniteltu ja valmistettu Suomessa 3D- tulostamalla biopohjaisesta ja biohajoavasta PLA- muovista.

    28 värivaihtoehtoa
    Allergia- ja luontoystävällinen PLA -materiaalia
    Valmistettu 3D-tulostustekniikalla (hukkamateriaalia ei synny)
    Valmistettu Suomessa tuulisähköä käyttäen

Materiaali: Luontoystävällinen PLA -muovi
Koko: leveys 16cm, korkeus 16cm"

Omasi hankit tästä: Kuultokuva.fi


keskiviikko 10. heinäkuuta 2019

Näin helposti korjaat itse VETOKETJUN

Akuutti kriisi: Reppu hajosi ja tarttisin sitä ihan just.

Tässä sullekin todella helppo tapa korjata tilanne. Oikeesti, kuka tahansa osaa tän.

1. Etsi mikä tahansa vetoketju tilalle. Mä käytin tässä kierrätyshupparista otettua vetskaria.
2. Laita uusi vetskari vanhan vetskarin alle ja kiinnitä nuppineuloilla.
3. Ompele kiinni.


Kriisi selätetty!
Toivottavasti tästä on sullekin joskus apua ❣️

lauantai 29. kesäkuuta 2019

Voita omaksi ITSE SUUNNITTELEMASI korvakorut!





Tässäpä ihana juttu kiireisille DIY -tekijöille, lahjahankintoja miettivälle, itseään hemmottelevalle tai ihan kelle tahansa!  Jälleen kerran uusi ihana löytö, johon törmäsin sattumalta.

Olen joskus harkinnut, että tekisin korvakorut itselleni tai vaikka lahjaksi muille. Oon oikeesti tainnut elämässäni tehdä tasan yhdet korvakorut, nekin emalointikurssilla, kun korvispohjia oli siellä myynnissä ja emalitäytteet niihin tuli kurssin mukana. Korujen teko omalla kohdalla on tyssännyt yksinkertaisesti ideoiden puutteeseen ja osien hankintaan.

Vaan nytpä on mahdollista suunnitella ja klikkauksella tilata minkälaiset korvakorut tahansa. 

Homma toimii niin, että klikkaat itsesi sivustolle Kuultokuva.fi, kohtaan "Korvakorut omasta mallista". Sivustolla on paljon upeita valmiita malleja, mutta voit myös ladata ihan oman mallikuvankin. Valitse väri ja koko ja homma on siinä. 

Itse latasin oman kuvan höyhenestä, väriksi valitsin harmaan ja pienimmän koon. Lopputulos on ihan mieletön.  Tuotteiden juju piilee 3D -tulostustekniikassa, tuulisähköä käyttäen ilman hukkamateriaaleja sekä allergia- ja luontoystävällisessä PLA -materiaalissa.   Sivustolta löytyy paljon muutakin ällistyttävän hienoa.  "Kuultokuvatuotteita voit tilata esimerkiksi omista valokuvistasi tai vaikkapa lastesi piirustuksista teetettyinä. Toiminnan takana on tekniikkaa rakastava käsityöläinen, Kai Kortelainen. Käsillä tekeminen on Kailla sukuperintöä, esimerkiksi hänen isoisänsä oli käsistään taitava muurari. Ensimmäiseltä koulutukseltaan Kai onkin metalliartesaani. Vaikka metalli vaihtui tietokoneisiin hänen opiskeltua myöhemmin tietotekniikkainsinööriksi, palo käsillä tekemiseen on koko ajan pysynyt vahvana.  Kain luontainen kiinnostus suunnitteluun ja uuden luomiseen synnytti ajatuksen 3D-tulostustuotteita valmistavan yrityksen perustamisesta. Idean itämistä myös vauhditti Kain harrastama Nordic Garrison hyväntekeväisyystoiminta: hän alkoi kokeilla, miten elokuvarekvisiittaa voisi valmistaa itse. Tämän kautta Kai huomasikin, miten 3D-tuotteiden suunnittelulla ja valmistamisella hän voi yhdistää molemmat kiinnostuksen kohteensa, käsillä tekemisen ja uusimman teknologian.  Ekologiset tekijät ovat toiminnassa tärkeitä, Kuultokuvan tuotteet ovat ympäristöystävällisiä ja ne tuotetaan tuulisähköllä. Kai suunnittelee tuotteita mutta haluaa myös antaa mahdollisuuden jokaiselle toteuttaa ideoitaan itsesuunniteltujen tuotteiden, esimerkiksi korvakorujen, muodossa. Kuultokuvan toimintaideologiaa voikin kuvata ekologisuutta ja osallistavuutta painottavaksi. "




Päätettiin Kuultokuvan kanssa laittaa arvonta pystyyn ja nyt sulla on mahdollisuus voittaa itse suunnittelemasi korvakorut missä värissä ja missä koossa tahansa. Mun mielestä aika upee palkinto! Klikkaa itsesi kisaan Facebookissa & Instagramissa TÄSTÄ : www.instagram.com/elengiina
www.facebook.com/elengiina

⬆️ Jos osallistut molemmissa, tuplamahikset voittoon!


maanantai 6. toukokuuta 2019

DIY - Kukkaruukku

Huhheijaa!


Mulla on ollut ostoslistalla about alkuvuodesta asti pari suojaruukkua. Betonisia. Olen lykännyt hankintojani, koska joka kerta niiden edessä muistan, että mulla on säkillinen askartelubetonia kaapissa, joista ruukkuni mieluummin tekisin. Kotona taas seison sen edessä, että mistä tekisin muotit. Minimalistin (konmarittajan) kääntöpuolia.

Yhtäkkiä askartelukaapista löytyi vuosia vanha, rutussa olevaa  katekangasta, joka ryppyisyydellään ja värillään hurmasi. Fiilis on vähän niin kuin betonia, tai betonipastaa.


Muistin vanhan https://www.elengiina.vuodatus.net/lue/2014/04/paper-bag  - postaukseni ja kelasin, että sama idea sopii tähän matskuun mainiosti. Niinpä illan pika-DIY:nä otin esiin ompelukoneen, nuppineulat ja sakset ja lähdin leikkauksen kautta surauttamaan suojaruukkuja.  


 Mittasin about tarvitun leveyden ja korkeuden, sekä pohjan leveyden, enkä todellakaan lähtenyt silittämään ryppyjä veks.



 Nuppineuloilla pohja kiinni ja siksakilla koko homma kasaan.



Ylimääräiset reunat saksilla pois.


 Kääntö ja reunojen rullaus.


VALMIS.

Rakkaudella perheen yhteisprojektina kasvatettu MANGO sai arvoisensa suojaruukun. (Moni ystäväni tietääkin, mitä mango merkitsee erityisesti mun miehelle, mutta siis vuosientakaiseen tarinaan liittyy miehen kasvattama mangontaimen, tuholaiset ja minun päätökseni kasvin saunaan laittamisesta tuholaisten torjunnaksi. Bad end jne. Tässä siis Mango 2.0)

Koska koko hommaan meni yhteensä noin viisi minuuttia, tein heti perään toisen. Mummini menehtyi vuosi sitten. Hänen perintö-Posliinikukkansa sai myös oman suojaruukkunsa.


Ja uusin tulokkaamme, itse siemenistä kasvatettu Annoona, sai kaikista pienimmän ruukun. Nyt on hyvä. 




Perhepotretti


Kivasti sain tuhottua tuon kaapissa piilotelleen ja omalla tavallaan tilaa vieneen kankaan SEKÄ säästettyä kolmen ruukun verran käteistä. Askartelubetoninkin voin käyttää nyt muuhun. Asiallista.
Huippukivaa kevään fiilistelyä teille 🌸

P. S. Opintovapaalla aika muuten kulkee jotenkin normaalia nopeampaa, vaikka oon hidastanut tahtiani arjessa paljon. Kässäjuttuja olen ehtinyt tekemään, mutta blogiin asti päätyviä vähemmän. Tilaustyöt ja näyttötutkintosuunnitelmat ovat vallanneet osansa. Ja työharjoittelupäivät, joista muuten olen nauttinut ihan maksimaalisesti.

maanantai 31. joulukuuta 2018

Vuoden 2018 pilalle menneet (ja sensuroidut)!

Jes! Ehdinpäs!
Nyt on SE AIKA VUODESTA, kuten lupasin aiemmassa postauksessa  "..Siitä lisää pilalle menneet - postauksessa joulukuussa." Nythän on joulukuu, vielä joitain tunteja. Siis äkkiä asiaan.

Jos voisin tarkastella vuotta 2018 käsitöiden kautta yhdellä kuvalla, tässä se olisi.


Kamalasti kaikkea, muttei mitään muistikuvaa juuri mistään. Paljon on tehty, paljon on tapahtunut, paljon opittu ja jännityksellä kohti vuotta 2019.

Vuoteni lähti käyntiin neulekoneen merkeissä. Otin homman viimein haltuun ja ymmärrän siitä nyt perusteet. Opin ne kantapään kautta.

..Nimittäin kyselin koneneulonta -taitajilta, mikä sukkaani vaivaa ja sain kuulla tehneeni sukkaan kaksi kantapäätä. Mielenkiintoista. Homma jatkui kotona ruokapöydän äärestä (saatuani paheksuvia katseita perheenjäseniltäni) itse pystyttämääni neulekone -työpisteeseen. Olin siitä kovin ylpeä.



Jos haluat kopsata tämän vinkin, niin silityslauta käsipainoilla tasapainotettuna oli loistava pop-up -työpiste. Ilon hommassa pitää jatkuva jännitys siitä, sortuuko koko viritys vai ei.

Jos tarkastellaan hieman tarkemmin, mitä tuon ensimmäisen kuvan sisältämät teokset oikein olivat, niin silmiin vähän sattuu ja itkettää. En tiedä, kumpaa pitäisi harmitella enemmän; Menetettyä aikaa vai lankaa?





Tämän neuleen löydettyäni, totesin, että lanka ei tule riittämään hihoihin ja oikeastaan värikään ei miellytä enää yhtään.


Näissä shortseissa oli hieno ajatus, mutta siihen se jäi.


Sitten tulee ehdoton lempparini! Tuubitoppi johon tein tarkoituksella kierteen. Näin vision ihan mielettömästä, tyköistuvasta ja tyylikkäästä tuubitopista kesäksi. Voin kertoa, että ei vastannut päällä ollessa visiotani. Niinku yhtään.





Sitten, aika paljon löytyi tänä vuonna tällaisia milloin mistäkin kässäkaapista. Sillä tavalla mielenkiintoista, että olen pyrkinyt pitämään yhden työn taktiikan kerrallaan ja aloittamaan uuden vasta kun edellinen on saanut päätöksen tai purkutuomion. Välillä epäilin, olisiko perheessämme salavirkkaaja, koska en itse muistanut näistä mitään..




Tosi kivoja paitoja tuli myös tehtyä! Tässä niistä informatiiviset ja inspiroivat kuvat!





Keksin myös mielestäni aika nerokkaan idean; Neuloin paperinarusta isoilla puikoilla ja koska kerästä oli aika rasittavaa neuloa, iskin kerän läpi oksan jonka työnsin korista läpi. Näppärä keräteline, joka pysyi paikallaan ja antoi narun soljua kivasti.


Siis oikeasti, ilman sarkasmia, tää oli hyvä keksintö. Mutta se, mitä halusin paperinarusta tehdä, ei sitten ihan toiminut toivotulla tavalla.
 Ajattelin, että kyllä neulojan kotona olisi ihana olla seinällä neulottu seinätekstiili -tyyppinen asia. Isot puikot ja kaikkea. Kyseinen asia näytti meidän melko minimalistisessa ja seiniltään tyhjänä olevassa kodissa vähintäänkin kyseenalaiselta "Kuka unohti vaatteensa tohon?" -tyyppiseltä ratkaisulta.

Ei jatkoon.


Vuoden aikana tuli tehtyä ystävälle myös aivan ihanat pitsiset sukat, mutta jotka kuvatessa näyttivät vain kasalta yksisarvisen yrjöä. Ei blogiin.




Niissä missä tuli onnistuttua, kameran takana näytti kuitenkin välillä tältä:


..Tai sitten pidin kuvausten välillä seinää pystyssä..





..Olin oman elämäni supersankari?




..Taas vähän humalassa?




 ..Istuin pissalla kesken kuvauksen??


Ja sekoitin hetkeksi aikuisviihteen "käsityöt" käsitöihin...?




Eräs huvittavin postaukseni, (jota itse asiassa en koskaan tehnyt eli anti-postaukseni) on tölkinavaajista tehty laukku. Laukku oli tilaustyö ja oikeasti kesälomillani nautin sen teosta tosi paljon. Ilmeisesti laukku halusi tulla kuvatuksi ilman minua (poikani photobombauksen lisäksi) sillä minun ollessa kuvissa, yksikään ei onnistunut.





...Mutta yksin ollessaan: 


Vuoteni kruunasi himmelihommat, joita muuten tulikin tehtyä aika älyttömästi verrattuna siihen, miten vähän niistä välitin tai todellakaan osasin. Hyvin vähän. Lähes miinuksen puoleisesti. Vedin kuitenkin himmelikurssia ensin lapsille, sitten himmelipajaa asiakkaille kauppakeskuksessa ja lopulta vielä asiakasillassa. Alkuun mieleni ja himmelini näytti tältä


Lopulta hiffasin jutun juonen ja avasin sydämeni himmeleille. Sitten niistä tuli ystäviäni ja nyt heitä roikkuu siroina lasisina muutamia meidän kuusessakin.



Himmelin Hyvää Uutta Vuotta Sulle Lukijani! Lupaan palata pian, mutta en voi luvata milloin. Toivottavasti nautit tästä jutusta yhtä paljon, kuin mä häpesin joten ei muuta kuin silmukat puikoille ja puikot kohti uusia neuleita ♥  

Ja niin joo, jos olisit halunnut tietää myös muista kyseenalaisista hetkistä käsitöiden saralla, olisit löytänyt mut Instagramissa TÄSTÄ: www.instagram.com/elengiina
Sieltä löytyy postaus mm. diy -kengistä, kuinka välttää nurjat silmukat ja neuloa aina vain oikein, tai siitä miten käy kun lapsi saksii kokonaisen lankakerän! Joten kannattaa klikata seurantaan.

Ja P.S. Tästä viime vuoden pilalle menneet -postauksesta voit katsoa, miten huimasti olen vuodessa edistynyt. https://elengiina.blogspot.com/2017/12/vuoden-2017-pilalle-menneet-valokuvat.html ..Mihin suuntaan, sen saa jokainen itse päättää :D