Makramee -sukat, OHJE

Olen niin innoissani ja ylpeä saadessani viimein julkaista nämä sukat kuvineen ja ohjeineen! Ajattelen voivani kutsua itseäni nyt virallisesti myös neulesuunnittelijaksi, kun julkaisen ensimmäisen upean,mutta helpon ohjeen myös Ravelryssa. Olen suunnitellut ja hionut tätä mallia yli vuoden. Testannut mikä toimii, mikä ei. Halusin makramee -henkiset sukat, jotka ovat kuin taideteos, mutta sukkina. Syntyi Makramee -sukat. Ohje on saatavilla Ravelryssa tästä: Makramee -sukat OHJE

Ohjeen hinta on Ravelryssä 4€. Sähköpostilla tilattuna onnistuu myös, 4€. Voit myös tilata itsellesi tai lahjaksi valmiiksi neulotut Makramee -sukat hintaan 42€ + postikulut 3,70€.

 

Kuvat: Tuomo P.

Käännettävät RÄSY -villasukat

...Tällä kertaa puikoilla syntyi oikea väripläjäys. Kokosin yhteen jämälankoja ja oikeastaan sen kummemmin miettimättä (no ehkä hieman värejä yhteen tarkasteltuani) lähdin neulomaan räsymatto -tyylisiä sukkia. Sukan varressa solmin värinvaihtokohdissa syntyneitä langanpätkiä ja syttyi ajatus "jos et pysty piilottamaan - korosta!"

Niinpä käänsin ajatteluni villasukan teosta ympäri ja päätin jättää sileälle puolelle langanpätkät huoletta esiin. Ihastelin samalla nurjanpuolen pintaa ja raitojen ulkonäköä. Ajattelin, että haluaisin käyttää näitä myös  "väärinpäin".

Niinpä kantapään kohdalla neuloin kantapään sileän puolen nurjalle puolelle. Syntyi kaksipuoliset sukat, joissa sileälle puolelle kontrastia antaa "räsyt" sekä nurin neulottu kantapää ja nurjan puolen rosoisuudelle ryhtiä antaa oikeinpäin neulottu vahvistettu kantapää.

Itse tykästyin näihin sukkiin ihan hirveästi, enkä osannut päättää, kummasta puolesta pidän enemmän. Niinpä olen vaihdellut puolia päivästä riippuen. Ihana projekti!

Kummasta puolesta SÄ tykkäät enemmän?

Villasukat nyöreillä

To do -listallani (nyttemmin olen vaihtanut sen "If you want to do" -listaksi) on ollut pitkään nyöritetyt villasukat. Kun kässäprojekteihin tuli tauko - enkä tiennyt mihin alkaisin- oli hyvä hetki tehdä nämä listalla olleet perus pitkät villasukat, jotka sitten nyöritin kiinni edestä.

Tein varren neulekoneella, 36 silmukkaa, joustinta 10 kerrosta, 60 kerrosta sileää. Irroitin työn koneesta ja jatkoin käsin suoraan kantapäähän.

Kantapään ja kiilakavennusten jälkeen neuloin edelleen tasona noin 5 kerrosta, kunnes siirryin suljettuun neulokseen. Nyörin punoin kuten kengännauhoissa.

 


Jotenkin näistä tuli sympaattiset. Eikä liian kuumat edessä olevien tuuletusaukkojensa vuoksi. Voisivat sopia mekon kanssa kivasti?

Mietin sukkia neuloessa neulekoneen ja perinteisesti käsin neulotun lopputuloksen eroa. Valmiissa neuleessa tämä ei ainakaan juuri tässä nyt näy, mutta omassa ajan kulussa kylläkin. Koneella neuloessa puhutaan minuuteista, käsin puikoilla neuloessa tunneista. Rakastan tuota neulekonettani ja haluaisin oppia tuntemaan hänet täysin. Toisaalta taas mietin, että hän tekee sen työn, minkä itse tykkään tehdä. Jännää. Jokin neulojan identiteettikriisi vai? Ajatuksia?

Tennarisukat

Neuloosi on virallisesti alkanut!

Alkusyksyn ekalle prokkikselle lähti puikoille mukaan ihanan pehmeä Teeteen luonnonvalkoinen Alpakka!

Tavoitteena oli superpehmeät lyhytvartiset sukat omalla nimellä.

Leimasin nimen konepesun kestävällä tekstiilimusteella, eli pitäisi pysyä kiinni. Nyöritin viimeiseksi harmaata lankaa ja pujotin "kengän-nauhat" paikoilleen.

Kahden illan lämmittelyprojektin materiaalit syksyyn klikkaat itsellesi tästä: Teeteeshop

Moikkamoi!

Vuosi 2016

Viimeinen päivä tätä hyvin tapahtumarikasta vuotta. Paljon hyvää ja paljon raskaita asioita on tähän vuoteen mahtunut. Halusin tiivistää vuoteni julkaisemattomiin käsitöihin ja pohdin samalla, mitä olen oppinut ja mitä haluaisin oppia.

Alkukeväästä sain käsityön taiteen tutkinnon ja siihen kuului lopputyönä mm. portfolio. Portfolioon keräsin tietenkin kuvia niistä onnistuneimmista ja inspiroivimmista töistä.

 Keramiikkajaksolla teimme perinteisiä savitöitä makkaratekniikalla. Halusin tehdä ison vaasin, jota voisi pitää lattialla peikonpähkinäoksien täyttämänä. Noh, suuren suuri visioni kutistui tähän. Opin maan vetovoiman lain ja hiukan realistisuutta.

Rautalankakurssilla visioni enkelistä heräsi henkiin. Tänä vuonna olen antanut aikaa henkisyydelle ja etsinyt omaa suojelusenkeliäni. Isäpuolen menetyksen myötä tämä ajatus on ollut kantava voima.

Vuoteen 2016 olen yrittänyt vähentää materialistisuutta, vähentää hutiostoksia. Tutustuin Konmarin taianomaiseen siivousmetodiin. Tyhjensin kaapit kaikesta tavarasta, joka ei tuota minulle mitään iloa.
Leimasinkurssilla mm. uudistin paidan, jossa oli "huono henki". Alkuperäisesti täysin blankko paita pääsi käyttöön.

Yritin saada valmiiksi keskeneräisiä asioita ja ymmärsin, että keskeneräisestä (käsityöstä) viime kädessä luopuminen voi helpottaa kuormituksen ja stressin tunnetta. Tein loppuun vuotta aiemmin aloittamani harjansidontakurssilla suunnittelemani (kynsi)harjan. (Huomasin, että kirkkovene -tyyppinen muoto toistuu töissäni silloin tällöin...hmm?)

Koulun loputtua pohdin kierrätysasioita ja kokeilin muovinsulatusta uudelleen. 

Samaan kierrätysteemaan sopien otin miehelleni liian pienet ostamani bokserit itselleni uusiokäyttöön. (Tämän julkaisin blogin Facebook -sivustolla.)

Kesän jälkeen nautin olostani ja loin puitteita sen ylläpidolle. Virkkasin paperinarusta rahin ja nautin.

Syksyllä tilasin toistakymmentä kerää ihanan pehmeää karvalankaa ja päätin tehdä karvatakin. Liivivaiheessa tajusin, että materiaali ei vain yksinkertaisesti sovi harteikkaalle kropalleni...

Ihan kivahan se oli, mutta takki vaihtui peitoksi. Ja se oli oikea valinta, kun palelin kuumeessa ihanan lämpimän peiton alla. Torkkupeitto tuli todella tarpeeseen. Projekti opetti minulle pitkää pinnaa ja että näköjään _rakastan_ karvalankaa. Luulin inhoavani sitä. Opin, että mielipide voi muuttua.

Olin haaveillut pitkään höyhen -taulusta ja koska en oikeasti osaa piirtää, toteutin sen tavalla, jonka osaan. Kuvioin pistoilla kuvan taulunpohjaan eri harmaan sävyillä ja lopputulos oli juuri sitä mitä hain.

Jouluna rauhoituin, nautin olemisesta ja neuloin sukat itselleni täydellä sydämellä.

Niistä tuli lempparini ♥ 

Vuodelle 2017 lupaukseni voisi olla vaikka käyttää enemmän VÄREJÄ. Harmaa ja valkoinen ovat nykyisiä lempivärejäni, mutta voisin ottaa haltuuni keltaisen tai ehkä pinkin?

Ihanaa Uutta vuotta Sinulle lukijani ja kiitos tästä vuodesta!

(Ota seurantaan FACEBOOK -sivut. Siellä julkaisen sellaisia pikkujuttuja, jotka eivät yleensä päädy blogiin asti ollenkaan!)