Vuoden 2018 pilalle menneet (ja sensuroidut)!

Jes! Ehdinpäs!
Nyt on SE AIKA VUODESTA, kuten lupasin aiemmassa postauksessa  "..Siitä lisää pilalle menneet - postauksessa joulukuussa." Nythän on joulukuu, vielä joitain tunteja. Siis äkkiä asiaan.

Jos voisin tarkastella vuotta 2018 käsitöiden kautta yhdellä kuvalla, tässä se olisi.

Kamalasti kaikkea, muttei mitään muistikuvaa juuri mistään. Paljon on tehty, paljon on tapahtunut, paljon opittu ja jännityksellä kohti vuotta 2019.

Vuoteni lähti käyntiin neulekoneen merkeissä. Otin homman viimein haltuun ja ymmärrän siitä nyt perusteet. Opin ne kantapään kautta.

..Nimittäin kyselin koneneulonta -taitajilta, mikä sukkaani vaivaa ja sain kuulla tehneeni sukkaan kaksi kantapäätä. Mielenkiintoista. Homma jatkui kotona ruokapöydän äärestä (saatuani paheksuvia katseita perheenjäseniltäni) itse pystyttämääni neulekone -työpisteeseen. Olin siitä kovin ylpeä.

Jos haluat kopsata tämän vinkin, niin silityslauta käsipainoilla tasapainotettuna oli loistava pop-up -työpiste. Ilon hommassa pitää jatkuva jännitys siitä, sortuuko koko viritys vai ei.

Jos tarkastellaan hieman tarkemmin, mitä tuon ensimmäisen kuvan sisältämät teokset oikein olivat, niin silmiin vähän sattuu ja itkettää. En tiedä, kumpaa pitäisi harmitella enemmän; Menetettyä aikaa vai lankaa?

Tämän neuleen löydettyäni, totesin, että lanka ei tule riittämään hihoihin ja oikeastaan värikään ei miellytä enää yhtään.

Näissä shortseissa oli hieno ajatus, mutta siihen se jäi.


Sitten tulee ehdoton lempparini! Tuubitoppi johon tein tarkoituksella kierteen. Näin vision ihan mielettömästä, tyköistuvasta ja tyylikkäästä tuubitopista kesäksi. Voin kertoa, että ei vastannut päällä ollessa visiotani. Niinku yhtään.

 

Sitten, aika paljon löytyi tänä vuonna tällaisia milloin mistäkin kässäkaapista. Sillä tavalla mielenkiintoista, että olen pyrkinyt pitämään yhden työn taktiikan kerrallaan ja aloittamaan uuden vasta kun edellinen on saanut päätöksen tai purkutuomion. Välillä epäilin, olisiko perheessämme salavirkkaaja, koska en itse muistanut näistä mitään..

Tosi kivoja paitoja tuli myös tehtyä! Tässä niistä informatiiviset ja inspiroivat kuvat!

Keksin myös mielestäni aika nerokkaan idean; Neuloin paperinarusta isoilla puikoilla ja koska kerästä oli aika rasittavaa neuloa, iskin kerän läpi oksan jonka työnsin korista läpi. Näppärä keräteline, joka pysyi paikallaan ja antoi narun soljua kivasti.

Siis oikeasti, ilman sarkasmia, tää oli hyvä keksintö. Mutta se, mitä halusin paperinarusta tehdä, ei sitten ihan toiminut toivotulla tavalla.
 Ajattelin, että kyllä neulojan kotona olisi ihana olla seinällä neulottu seinätekstiili -tyyppinen asia. Isot puikot ja kaikkea. Kyseinen asia näytti meidän melko minimalistisessa ja seiniltään tyhjänä olevassa kodissa vähintäänkin kyseenalaiselta "Kuka unohti vaatteensa tohon?" -tyyppiseltä ratkaisulta.

Ei jatkoon.

Vuoden aikana tuli tehtyä ystävälle myös aivan ihanat pitsiset sukat, mutta jotka kuvatessa näyttivät vain kasalta yksisarvisen yrjöä. Ei blogiin.

Niissä missä tuli onnistuttua, kameran takana näytti kuitenkin välillä tältä:

..Tai sitten pidin kuvausten välillä seinää pystyssä..

..Olin oman elämäni supersankari?

..Taas vähän humalassa?

 ..Istuin pissalla kesken kuvauksen??

Ja sekoitin hetkeksi aikuisviihteen "käsityöt" käsitöihin...?

Eräs huvittavin postaukseni, (jota itse asiassa en koskaan tehnyt eli anti-postaukseni) on tölkinavaajista tehty laukku. Laukku oli tilaustyö ja oikeasti kesälomillani nautin sen teosta tosi paljon. Ilmeisesti laukku halusi tulla kuvatuksi ilman minua (poikani photobombauksen lisäksi) sillä minun ollessa kuvissa, yksikään ei onnistunut.

...Mutta yksin ollessaan: 

Vuoteni kruunasi himmelihommat, joita muuten tulikin tehtyä aika älyttömästi verrattuna siihen, miten vähän niistä välitin tai todellakaan osasin. Hyvin vähän. Lähes miinuksen puoleisesti. Vedin kuitenkin himmelikurssia ensin lapsille, sitten himmelipajaa asiakkaille kauppakeskuksessa ja lopulta vielä asiakasillassa. Alkuun mieleni ja himmelini näytti tältä

Lopulta hiffasin jutun juonen ja avasin sydämeni himmeleille. Sitten niistä tuli ystäviäni ja nyt heitä roikkuu siroina lasisina muutamia meidän kuusessakin.

Himmelin Hyvää Uutta Vuotta Sulle Lukijani! Lupaan palata pian, mutta en voi luvata milloin. Toivottavasti nautit tästä jutusta yhtä paljon, kuin mä häpesin joten ei muuta kuin silmukat puikoille ja puikot kohti uusia neuleita ♥  

Ja niin joo, jos olisit halunnut tietää myös muista kyseenalaisista hetkistä käsitöiden saralla, olisit löytänyt mut Instagramissa TÄSTÄ: www.instagram.com/elengiina

Sieltä löytyy postaus mm. diy -kengistä, kuinka välttää nurjat silmukat ja neuloa aina vain oikein, tai siitä miten käy kun lapsi saksii kokonaisen lankakerän! Joten kannattaa klikata seurantaan.

Ja P.S. Tästä viime vuoden pilalle menneet -postauksesta voit katsoa, miten huimasti olen vuodessa edistynyt. https://elengiina.blogspot.com/2017/12/vuoden-2017-pilalle-menneet-valokuvat.html ..Mihin suuntaan, sen saa jokainen itse päättää :D

Käännettävät RÄSY -villasukat

...Tällä kertaa puikoilla syntyi oikea väripläjäys. Kokosin yhteen jämälankoja ja oikeastaan sen kummemmin miettimättä (no ehkä hieman värejä yhteen tarkasteltuani) lähdin neulomaan räsymatto -tyylisiä sukkia. Sukan varressa solmin värinvaihtokohdissa syntyneitä langanpätkiä ja syttyi ajatus "jos et pysty piilottamaan - korosta!"

Niinpä käänsin ajatteluni villasukan teosta ympäri ja päätin jättää sileälle puolelle langanpätkät huoletta esiin. Ihastelin samalla nurjanpuolen pintaa ja raitojen ulkonäköä. Ajattelin, että haluaisin käyttää näitä myös  "väärinpäin".

Niinpä kantapään kohdalla neuloin kantapään sileän puolen nurjalle puolelle. Syntyi kaksipuoliset sukat, joissa sileälle puolelle kontrastia antaa "räsyt" sekä nurin neulottu kantapää ja nurjan puolen rosoisuudelle ryhtiä antaa oikeinpäin neulottu vahvistettu kantapää.

Itse tykästyin näihin sukkiin ihan hirveästi, enkä osannut päättää, kummasta puolesta pidän enemmän. Niinpä olen vaihdellut puolia päivästä riippuen. Ihana projekti!

Kummasta puolesta SÄ tykkäät enemmän?

Helppo ja yksinkertainen neulepusero +ohje

Alkuvuodesta kunnostauduin neulekoneeni opettelussa ja tein kokeiluja yrityksen ja erehdyksen kautta. (Tästä lisää tulevassa joulukuun "Pilalle menneet" -postauksessa TÄSSÄ:Vuoden 2018 pilalle menneet 🤭) Hiljalleen perusasiat iskostuivat päähäni ja pääsin tekemään ihan perus neulepuseroa.

Tämän voi tietenkin toteuttaa siis neulepuikoillakin. Lankana aivan uskomattoman ihana, pehmeä, lämmin ja joustava Trysilin Peru 40% alpakka/ 30% villa/ 30% akryyli. 50g=150m, puikkosuositus 3,5.

Koko xs. Etu- ja takakappaleessa 80s, 150krs. Hihoissa 60s, 10 kerroksen välein kaventaen kunnes jäljellä 30s. Joustinneulosta sekä helmoihin, että hihoihin. Lopuksi silmukoidaan etu-ja takakappaleet ylhäältä hartialinjalta toisiinsa, hihat kiinni olkakohtiin ja sitten sivut kauttaaltaan. Simppeliä.

Valmiista puserosta tuli todellakin yksi lempparini. Sellainen turvallinen kotipusero. Materiaali on älyttömän lämmin ja joustava. Seuraavasta puserosta suunnittelen kuitenkin tämän neuleen vastakohtaa, ehkä 30 silmukkaa leveämpää löysää puseroa. Lankaakin olisi vielä monta kerää. Tähän projektiin meni noin 4 kerää.

Tässä vielä ohje piirrettynä:

Virkattu höyhen / sulka

Jos seuraat minua Facebookissa, (Täällä: www.facebook.com/elengiina)
tiedät tarinani keräämistäni höyhenistä sekä niistä syntyneistä höyhentaulusta.


Niinpä törmättyäni tähän ohjeeseen: Reversible feathers,
tajusin, että ohje on niiiin helppo, että näitä on pakko tehdä siis nyt heti!
Itseasiassa yksi valmistuu nopeasti, illan aikana on sisustustaulullinen valmiina.

Tietysti valitsin väreiksi lempivärini, mutta kuten ohjevideollakin näytetään, värilliset ja moniväriset ovat myös todella kauniita. Houkuttelisi oikeastaan tehdä vielä yksi taulullinen lapsen huoneeseenkin.. 🤔
Oli muuten maailman vaikein asia kuvata heijastavaa taulunpintaa. Valitsin kuvauspäiväksi sateisen päivän, jotta kuvista näkyisi edes vähän lopputulos.

Kannattaa muuten ottaa Elengiinan Instagram ja Facebook -sivut seurantaan, sillä julkaisen siellä silloin tällöin juttuja, jotka eivät päädy blogiin asti ollenkaan.
Löydät ne tästä www.instagram.com/elengiina  ja www.facebook.com/elengiina
Tervetuloa mukaan!

Villasukat nyöreillä

To do -listallani (nyttemmin olen vaihtanut sen "If you want to do" -listaksi) on ollut pitkään nyöritetyt villasukat. Kun kässäprojekteihin tuli tauko - enkä tiennyt mihin alkaisin- oli hyvä hetki tehdä nämä listalla olleet perus pitkät villasukat, jotka sitten nyöritin kiinni edestä.

Tein varren neulekoneella, 36 silmukkaa, joustinta 10 kerrosta, 60 kerrosta sileää. Irroitin työn koneesta ja jatkoin käsin suoraan kantapäähän.

Kantapään ja kiilakavennusten jälkeen neuloin edelleen tasona noin 5 kerrosta, kunnes siirryin suljettuun neulokseen. Nyörin punoin kuten kengännauhoissa.

 


Jotenkin näistä tuli sympaattiset. Eikä liian kuumat edessä olevien tuuletusaukkojensa vuoksi. Voisivat sopia mekon kanssa kivasti?

Mietin sukkia neuloessa neulekoneen ja perinteisesti käsin neulotun lopputuloksen eroa. Valmiissa neuleessa tämä ei ainakaan juuri tässä nyt näy, mutta omassa ajan kulussa kylläkin. Koneella neuloessa puhutaan minuuteista, käsin puikoilla neuloessa tunneista. Rakastan tuota neulekonettani ja haluaisin oppia tuntemaan hänet täysin. Toisaalta taas mietin, että hän tekee sen työn, minkä itse tykkään tehdä. Jännää. Jokin neulojan identiteettikriisi vai? Ajatuksia?

Sormineulotut superpehmeät sohvatyynyt

Sain Lankavalta kokeiluuni heidän valikoimaansa tullutta uutuuslankaa, Alize Puffya. Ihan mielettömän pehmeää lankaa. Ideana on, ettei puikkoja tarvita lainkaan, sillä langassa on valmiiksi lankalenkit, joilla voit neuloa mieleisesi neuleen ihan vaan sormin!

Alize Puffy on 100% mikropolyesteriä. Yksi kerä 100g on pituudeltaan noin 9,2 metriä. Konepesu 30°. Lanka on ihan uskomattoman pehmeää ja sitä suositellaan vaikkapa vauvalle vaunu- tai torkkupeittoihin pehmeytensä ansiosta. Tyttäreni sanoin "Niin pehmeää, ettei sitä edes tunne käsissä".

Meillä oli tarve sohvatyynyille edellisen muhkean tyynynpäällisen sananmukaisesti hajottua käsiin.
Näin pehmeästä langasta halusin ehdottomasti tehdä uudet tyynyt.

Otin 40 lankalenkkiä ja lähdin koukkaamaan silmukoita lenkkien läpi yksi kerrallaan. Pinnasta tulisi todella kaunis myös korinpohja -tekniikalla (lankalenkit ristiin) , mutta koska sileä neule on aina miellyttänyt silmääni ja rakastan sellaista pintaa, tein näin nytkin.

Jatkoin näin 40 silmukkaa toiseen suuntaan loppuun asti. Sitten sama vasemmalta oikealle jne. Lankavan sivuilta löytyy muuten ihan ohjevideo tähän, jos tuntuu vaikealta hahmottaa.

Langan loppuessa jatkoin lennosta suoraan uuteen kerään. Tuo kohta täytyy ommella muutamalla tukevalla pistolla takaa kiinni, jotta lankalenkki ei lähde karkuun, eikä työhön sitten jää tälläistä reikää.

Kahdesta kerästä sain yhden kunnon kokoisen valkoisen tyynyn. Vaaleanpunaisiin tyynyihin meni 1,5 kerää eli yhteensä 3.

Päättelyn tein näin; Kun huomasin, ettei lankalenkit riitä enää kokonaiseen kerrokseen, katkaisin ja solmin lankalenkin työhön kiinni ja lähdin pujottelemaan silmukat toistensa yli yksitellen. Samalla tavalla kuin puikoillakin tehtäessä päätellään. Päähän muodostuu kaunis reuna.

Silmukoin valmiin työn muotoonsa ja vetoketjujen puuttuessa ompelin tyynynpäälliset nyt toistaiseksi umpeen.

Valmiista tyynyistä tuli mielestäni ihanat ja niin pehmeät, mutta hitsi, että niitä on jotenkin vaikea kuvata. Halusin vangita materiaalin pehmeyden kuviin mukaan!

Ai ettien että, kyllä taas kelpaa! 👌🏼



P. S. Tässä vielä muutama kuva projektista, "behind the scenes" ...

 Vision selostus kuvaajalle.. 

 Tutustuin lankaan ja Lankavan lähettämään materiaaliin.... 

 Tekeminen oli niin helppoa, että poikakin tuli hetkeksi mukaan tekemään... 

Hihkuin projektia tehdessä monta kertaa materiaalin pehmeyttä ja sormineulonnan nopeutta. Työasento ei ehkä ollut ergonomisin...